Blogi

Koronapandemia on osuva esimerkki siitä, miksi riskien arviointi ja niiden hallinta on yritysten elinehto. Yritykset, jotka osaavat ottaa kaukaiseltakin tuntuvat riskit, kuten Islannin tulivuoren purkaus ja viimeisimpänä Turkin maanjäristykset huomioon, selviävät ikävistä yllätyksistä parhaiten. Riskien hallinnassa on kuitenkin lisäksi kyse jokaiselle työporukalle yksilöllisen toimintatavan löytämisestä, eikä yhtä muottia ole, sanoo työsuojeluasiantuntija Jaana Kriikka.

 

Riskien arvioinnin keskiössä tulee olla yrityksen lisäksi myös yksilö

Riskien arvioinnista monelle voi tulla mieleen asiantuntijaryhmien loputtomat kalvosulkeiset, joissa keskitytään ainoastaan ymmärtämään liiketoimintaa uhkaavia riskejä – siis pelkän suuren kuvan katsomista. Se on myös sitä, mutta Kriikan mukaan liian yksipuoleisessa arvioinnissa piilee iso riski. ”Jos riskien arvioinnissa keskitytään vain liiketoiminnan suojaamiseen, se ei näy työntekijöiden päivittäisen hyvinvoinnissa oikein mitenkään,” hän muistuttaa.

Kun yritykset tekevät parhaansa houkutellakseen palkkalistoilleen kaikista etevimmät asiantuntijat, Kriikka toivoo, että riskien arviointia ja hallintaa muistettaisiin pitää työkaluna, jota voidaan hyödyntää vetovoimaisimpien työpaikkojen rakentamiseen. ”Onneksi yhä useammassa työpaikassa tämä nähdäänkin tapana aidosti parantaa työntekijöiden jaksamista ja tyytyväisyyttä, eikä vain lain asettamien velvollisuuksien täyttämisenä,” hän lisää.

Oivaltavassa riskien arvioinnissa ei siis ole kyse ainoastaan hätäsuunnitelman laatimisesta, jolla pelastetaan yritys pulasta, johon tavallisella työntekijällä ei ole osaa eikä arpaa. Suuri osa riskeistä on todellisuudessa ihmisen kokoisia, ja niitä ymmärtämällä jokaisen työntekijän arki helpottuu ja muuttuu mielekkäämmäksi. Siitä alkaa positiivinen kierre, joka ruokkii koko työyhteisön hyvinvointia ja koko yrityksen menestystä.

 

 

Riskien arviointi on suoraan yhteydessä työsuojeluun ja työntekijöiden hyvinvointiin

Ehdottomasti paras tapa lähestyä riskien arviointia ja hallintaa on asiantuntijan johdolla. Alertumin riskien arviointi -verkkokurssi tarjoaa riskien arviointityön aloitukseen erinomaisen lähtökohdan. Ytimekäs, 2–3 tunnin mittainen verkkokurssi antaa eväät sellaiseen riskienhallintatyöhön, jossa niin työntekijän kuin yrityksen asiat ovat tasapainossa.

Kurssille osallistuminen on vaivatonta, sillä suoritusnopeudesta riippuen sen voi suorittaa jopa kahdessa tunnissa. Sen käymistä voi suositella laajasti johtajille, esihenkilöille ja työsuojelusta vastaaville henkilöille, sillä sama ymmärrys yrityksen ja sen ihmisten riskeistä on tärkeää oikeanlaisen suunnitelman tekemiseksi.

”Riskien arviointiin tulee kerätä kunnon työryhmä, sillä kukaan ei voi ryhtyä tähän työhön yksin ja odottaa saavansa siten parasta lopputulosta,” Kriikka tähdentää. Hän muistuttaa, että ytimessä olevat työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi ulottuvat syvälle koko organisaatioon ja suosittelee siksi työryhmän koostuvan päättäjistä, asiantuntijoista ja työntekijöistä.

Ei tarvitse myöskään olla huolissaan siitä, että kurssille osallistuakseen ja siitä täyden hyödyn saamiseksi tulisi olla riskien hallinnan asiantuntija – päinvastoin! Koulutus sopii kaikille työpaikan riskeistä ja työsuojelusta kiinnostuneille. Se kattaa kaiken perusasioista alkaen, kuten riskien arvioinnin määrittelyn, niihin valmistautumisen, tunnistamisen, toimenpiteiden suunnittelun ja seurannan.

Kokonaisuudessaan etäyhteyden avulla suoritettava kurssi tarjoaa koulutussisällön lisäksi tehtäviä, joilla jokainen osallistuja voi kaikessa rauhassa harjoitella oppimaansa. Tämä on investointi, joka kannattaa tehdä – oli yritykselläsi kokemusta riskien hallinnasta tai ei.

👉 Lue lisää ja varaa täältä kokonaan etänä suoritettava riskien arviointi -verkkokurssi

 

Suomi on usein työturvallisuustilastojen häntäpäässä, mutta hyvästä syystä

Ensi alkuun voisi kuvitella, että meillä Suomessa tuskin on tarvetta ylimääräiselle riskienhallintakoulutukselle – elämmehän yhteiskunnassa, jossa sääntöjä on asetettu kattamaan jokaisen elämän osa-alueen, työnteko mukaan lukien.

Voikin tulla yllätyksenä, että Suomi edustaa peräpäätä niissä tilastoissa, joissa tutkitaan kaikkia sattuneita työtapaturmia. Onko työturvallisuus ja riskienhallinta päästetty näin retuperälle?

Asia ei ole onneksi aivan niin mustavalkoinen. Todellisuudessa meidät painaa listan pohjalle rehellisyys ja seikkaperäisyys onnettomuuksien raportoinnissa. Eurostatin mukaan kuolemaan johtavia onnettomuuksia sattuu Suomessa kuudenneksi vähiten.

Tilastot eivät siis kerro koko totuutta, vaan todellisuudessa meillä menee keskimääräistä selkeästi paremmin. Kriikka muistuttaakin, että tehokkuus riskien arviointiin ja hallintaan lähtee suunnitelman päivittämisestä tarpeeksi usein. ”Jos mitään uutta ei lähdetä tekemään, niin suunnitelma tulisi katsoa työryhmässä ainakin kerran vuodessa läpi,” Kriikka ohjeistaa. ”Jos lähdetään tekemään jotain uutta, niin suunnitelma pitäisi päivittää ajan tasolle joka kerta.”

Asiantuntija haastattelupenkissä: 4 kysymystä ja vastausta riskeistä

Lopuksi laitoimme riskiasiantuntija Jaana Kriikan haastateltavan tuoliin ja latasimme hänelle neljä kysymystä riskien hallintaan liittyvän kulttuurin kehityksestä. Jäikö kysymysten ja vastausten jälkeen jokin vielä mietityttämään? Ota meihin yhteyttä, asiantuntijamme ovat apunasi!

Miten me suomalaiset suhtaudumme työpaikan riskeihin yleisellä tasolla?

Jaana: Riskien arvioinnissa on onneksi menty paljon eteenpäin. Pandemia oli hyvä esimerkki siitä, että mitä tahansa voi tapahtua ja milloin tahansa. Tärkeintä on kehittää riskivalmiuksia jatkuvasti – reagointi jo realisoituviin uhkakuviin ei enää toimi, vaan riskit täytyy oppia tunnistamaan jo selkeästi ennakkoon.

Minkälaiset riskit jäävät yrityksiltä kaikista useimmin huomaamatta?

Jaana: Jokaisessa työpaikassa on esimerkiksi psykososiaalisia kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat jokaiseen yksilöinä.

Jos vaikka matkustat paljon työsi puolesta, olet paljon erossa perheestäsi. Se vaikuttaa voimavaroihin ja sitä kautta isoon kokonaisuuteen. Ihmistä ei tule unohtaa, eikä laittaa yrityksen edelle!

Miten hyvä riskien arviointi ja hallinta näyttäytyy tavalliselle työntekijälle?

Jaana: Jokaisessa työpaikassa on erilaisia ihmisiä, joille sopii erilaiset toimintatavat. Hyvän toimintamallin kuitenkin tunnistaa siitä, ettei kukaan tunne jäävänsä työyhteisön ulkopuolelle. Lisäksi hyvä esimerkki on pandemian kaltainen poikkeustila, joissa esihenkilöiden tuntema paine, vastuu ja epävarmuus on nähtävä riskinä.

Miksi riskien ymmärtämiseen panostaminen kannattaa?

Jaana: Riskien arviointi on suoraan yhteydessä työsuojeluun, jonka hoitamiseen on paljon erilaisia työkaluja. Asiantuntijoista, päättäjistä ja työntekijöistä koostuva riskityöryhmä on niistä kaikista kattavin, ja ne luovat pohjan työterveydelle, työympäristön suunnittelulle ja kaikelle, joista hyvinvoivat ja vetovoimaiset työpaikat on tehty. Ja sehän kannattaa!

Riskien arvioinnin aloittamiseen suosittelen ehdottomasti riskien arviointi -verkkokoulutusta, sillä siihen voi osallistua kuka vain, joka on kiinnostunut riskien arvioinnista ja työsuojelusta.

💡 Tutustu riskien arviointi -verkkokoulutukseen täältä ja varaa paikkasi! Voit myös pyytää tarjouksen ryhmäkoulutukselle tästä.

💡Riskien arviointi ja työsuojelu kulkevat käsi kädessä. Tutustu myös työsuojelukurssitarjontaamme!

Riskien arviointi -verkkokurssi

Ota yhteyttä