Blogi

On paljon ihmisiä, jotka työskentelevät sään armoilla tai esimerkiksi kylmiöissä. Suomessa ei kuitenkaan ole määritelty virallisia pakkasrajoja ja käytännössä töiden tekemistä kylmissä oloissa ohjaavat sovitut käytännöt.

Työpaikoille on vaikea määritellä tarkkoja pakkasrajoja, koska olosuhteisiin vaikuttavat lämpötilan lisäksi muun muassa tuulen sekä kosteuden voimakkuus ja määrä. Yleisenä pakkasrajana on totuttu pitämään -25 astetta, mutta esimerkiksi koneet ja materiaalit voivat estää ulkotyöt jo pienemmälläkin pakkasella.

Rakennusala on pakkasherkkä

Rakennustyömaat ovat yleisimpiä esimerkkejä työpaikoista, joissa työehtosopimuksiin on määritelty pakkasrajat. Työmaakohtaisesti raja voi olla -15 tai -20 astetta, mutta koska tarkkoja lukemia ei ole, joillakin työmailla on edelleen käytössä pakkasrajan kiteyttävä määritys: ”Kakkosella se alkaa ja nenä on virallinen mittari”.

Rakennustöissä jo huomattavasti lähempänä nollaa oleva pakkanen voi kuitenkin estää työnteon. Rajoitteita saattavat aiheuttaa käytettävät aineet ja esimerkiksi julkisivurappaukset sekä muuraus ovat töitä, joissa pakkasraja on lähellä nollaa. Mikäli sään takia kyseisiä töitä ei pystytä tekemään, sääesteen aiheuttamilta päiviltä on mahdollista saada työttömyyspäivärahaa.

Kylmyys vaikuttaa yllättävän monen arkeen

Koulujen osalta yleinen pakkasraja ulkona pidettäville välitunneille asettuu -20 ja -25 asteen välille. Tosin jotkin koulut on ottaneet rajaksi -15 astetta ja viime kädessä opettajat määrittelevät onko sää sellainen, että ulos voi mennä.

Myös palvelualoilla tehdään kylmätöitä niin sisällä kuin ulkona. Tällaisia sisällä tehtäviä kylmätöitä ovat esimerkiksi kylmiöissä, kylmävarastoissa ja maitohuoneissa tehtävät työt sekä pakastealtaiden täyttö. Ulkotöitä taas tehdään muun muassa hiihtokeskuksissa, varastoissa sekä kiinteistöhuollossa. Lisäksi metalliteollisuudessa, kuljetusalalla sekä ahtaus- ja pakkausaloilla joudutaan usein työskentelemään säässä kuin säässä.

Kylmässä työskentely voi aiheuttaa haittoja

Haittoja kylmätyöskentelyn osalta alkaa ilmentyä jo alle +10 asteen lämpötilassa. Kylmyys vaikuttaa heikentävästi hengitys-, verenkierto-, tuki- ja liikuntaelinten suorituskykyyn. Siksi tapaturmariski on suurempi, kuin lämpimässä tehtävissä töissä. Pitkään tehdyn kylmätyön seurauksena voi lisäksi esiintyä lihas- ja nivelvaivoja. Kylmyys ja pakkanen voivat rasittaa kehoa ja heikentää toimintakykyä. Jos altistuminen liian kylmälle jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa paleltumia.

Tavallisinta kylmätöissä on käsien ja jalkojen jäähtyminen. Käsien osalta ihon lämpötilan aleneminen vaikuttaa seuraavasti:

• 32–36 asteessa suorituskyky on optimaalinen
• 20–27 asteessa tarkkuus ja kestävyys heikkenee
• 12–16 asteessa näppäryys heikkenee
• 16–10 asteessa voi alkaa esiintyä kipuja, kun koko käsi jäähtyy
• 10–6 asteessa kivut voivat pahentua, kun osa ihosta jäähtyy lisää
• 6 asteessa ja sitä viileämmässä hermoston toiminta alkaa estyä ja käsien tunto voi kadota

Vaatetuksella, varustuksella ja kerrospukeutumisella voidaan onneksi vaikuttaa paljonkin kylmätyön aiheuttamiin vaivoihin ja haittoihin. Tärkeintä on riittävä pään suojaaminen, sillä pään kautta ihminen luovuttaa kaikkein eniten lämpöä. Pään ja muun kehon suojaamisen lisäksi on pidettävä huolta käsien ja jalkojen lämmöstä. Jos kädet ja jalat pääsevät kylmettymään, pian koko keho palelee, vaikka olisi muuten pukeutunut tilanteen edellyttämällä tavalla.

Ei siis anneta kylmän yllättää ja tehdään hyvää työtä turvallisesti! Työpaikkojen työsuojeluvastaavat pystyvät kertomaan ala- ja työpaikkakohtaisista käytännöistä sekä puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin. 

Alertumin työsuojelukoulutukset antavat eväät työpaikan työsuojelun kehittämiseen ja tarjoavat tarvittavat tietotaidot sekä työsuojelun vastuuhenkilöille että henkilöstölle.

Tutustu työsuojelukoulutuksiin

Ota yhteyttä