Blogi

Yhteisen työpaikan pelisääntöihin ja työturvallisuuteen kohdistuu monenlaisia haasteita. Jokaisella tilaajalla ja yrityksellä on omat käsityksensä työturvallisuudesta, mutta siitä huolimatta yhteisellä pelikentällä pitää olla selkeät pelisäännöt sekä vaadittua työturvallisuusosaamista.

Työturvallisuuden varmistaminen yhteisellä työpaikalla alkaa työntekijöiden perusteellisesta perehdytyksestä. Sitä varten työnantajan tai tilaajan on jo etukäteen kartoitettava työpaikan vaaratekijät, suoritettava riskien arvioinnit sekä kuormitustekijöiden kartoitus. Näiden pohjalta voidaan laatia perehdytys, joka tarjoaa kaikille työmaalle tuleville samanlaiset lähtötiedot ja pelisäännöt.

Työtehtävien turvallinen toteuttaminen vaatii myös oikeat, tehtävään tarkoitetut työvälineet ja asianmukaiset suojavälineet. Näiden järjestäminen työntekijälle on työnantajan velvollisuus, samoin kuin annettujen ohjeiden noudattaminen.

Työntekijöiden osalta taas esimerkiksi työturvallisuuskorttikoulutus on oltava suoritettuna, jos alan käytännöt sitä vaativat. Lisäksi työntekijöiden on noudatettava työnantajan tai tilaajan antamia ohjeita ja määräyksiä, mikäli niistä ei aiheudu vaaraa työntekijän omalle tai muiden henkilöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Lisäksi jokaisen tulisi tehdä oma arviointi siitä, kuinka työn toteuttaminen tapahtuu turvallisesti, vaarantamatta ketään tai mitään.

Työturvallisuuslaki ohjaa oikeaan suuntaan työpaikan pelisäännöissä

Työturvallisuuslaki määrittelee oikeat ja turvalliset vaatimukset. Työturvallisuuslaissa on sekä työnantajia että työntekijöitä koskevia määräyksiä, joita molempien tahojen on noudatettava. Laki kertoo kuitenkin vasta noudatettavien vaatimusten minimitason. Tilaajalla tai työnantajalla voi olla lisäksi omia määräyksiä sekä kouluttautumisvaatimuksia esimerkiksi tuli- ja sähkötöihin tai paloturvallisuus- ja ensiapuosaamiseen liittyen.

Seuraavassa on muutamia keskeisiä poimintoja työturvallisuuslaista:

Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite (8 §)

1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään

Jo ennen töiden aloittamista työnantajan on suoritettava työkohteessa vaarojen tunnistaminen sekä riskien- ja kuormitustekijöiden kartoitus. Näiden pohjalta on tehtävä kaikki mahdollinen vaarojen ja haittojen syntymisen estämiseksi.

2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla

3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä

Laki lähtee siitä, että henkilökohtaiset suojaimet on viimeinen keino suojata työtekijää työn vaaroilta. Aina ensimmäinen lähtökohta on se, että työtehtävästä ja työympäristöstä tehdään niin turvallinen kuin se on mahdollista. Tämä on tietenkin helpompaa toteuttaa kiinteissä työpisteissä, esimerkiksi teollisuuden kokoonpanolinjalla, jossa työtehtävät ja -olosuhteet eivät vaihtele niin voimakkaasti. Esimerkiksi rakennustöissä taas ei ole samalla tavalla kiinteitä työpisteitä ja ympäristö sekä olosuhteet saattavat muuttua jopa jatkuvasti. Silloin joudutaan turvautumaan enemmän henkilökohtaisiin suojaimiin.

4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon

Turvatekniset laitteet ja -keinot kehittyvät nykyään hyvin nopealla tahdilla ja niitä täytyy hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on lain mukaan oltava koko ajan tietoinen siitä, mitä hänen työntekijänsä tekevät sekä valvottava annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista.

Työsuojelun toimintaohjelma (9 §)

Työnantaja on velvollinen laatimaan kirjallisen työsuojeluohjelman, jonka pitää olla työmaalla kaikkien siellä toimivien saatavilla ja luettavissa. Siinä käydään läpi muun muassa yhteiset pelisäännöt, turvallisuusmääräykset, suojavälineet, työterveyshuolto ja sen sisältö.

Erityistä vaara aiheuttava työ (11 §)

Jos työmaalla esiintyy erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä, on se otettava huomioon. Laissa on muun muassa mainittu, ettei raskaana olevaa henkilöä saa laittaa sellaiseen työhön, joka voi aiheuttaa erityistä vaaraa työntekijälle tai sikiölle.

Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus (14 §)

Työntekijällä on oikeus saada riittävästi perehdytystä tekemäänsä työhön. Kenenkään kohdalla ei tarvitse alkaa arvioimaan tarvitaanko perehdytystä, vaan se on jokaisen oikeus. Eikä vain uutena työntekijänä ja uuteen työhön tultaessa. Myös esimerkiksi pitkältä sairauslomalta palattaessa voi edessä olla perehdytystä vaativa tilanne. Työasiat ovat saattaneet unohtua, työpaikalle on voinut tullut uusia koneita ja laitteita tai tutut toimintatavat ovat muuttuneet. Jos henkilöstä tuntuu vähänkään epävarmalta, on hänellä oikeus saada perehdytystä.

Henkilösuojainten, apuvälineiden ja muiden laitteiden varaaminen käyttöön (15 §)

Lain mukaan työnantaja on velvollinen hankkimaan asianmukaiset suojavarusteet ja muut välineet työntekijän käyttöön, olkoon sitten kyse vaikka turvakengistä tai vahvuuksilla olevista suojalaseista. Ne kuuluvat työnantajan hankintalistalle.

Työntekijän yleiset velvollisuudet (18 §)

Työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita, noudatettava järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Lisäksi jokaisen tulee suorittaa työnsä niin, ettei omaa eikä kenenkään muun terveyttä ja turvallisuutta vaaranneta.

Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen (19 §)

Jos työntekijä havaitsee vikoja ja puutteellisuuksia tai vaarallisia työskentelytapoja tai muita epäkohtia, on niistä viipymättä ilmoitettava esimiehelle. Meidän kaikkien velvollisuus on puuttua työmaalla havaittuihin epäkohtiin.

Henkilösuojainten käyttö ja soveltuva työvaatetus (20 §)

Kuten jo aiemmin tuli esille, on työnantaja velvollinen hankkimaan kaikki työssä tarvittavat suojavälineet. Jos näin on menetelty, on työntekijä velvollinen myös käyttämään niitä.

Työvälineiden ja vaarallisten aineiden käyttö (21 §)

Jos käytössä on vaarallisia koneita, työvälineitä tai vaarallisia aineita, on niiden käytöstä omat turvallisuusohjeensa, joita on noudatettava tarkasti.

Turvallisuus- ja suojalaitteen käyttö (22 §)

Turvallisuus- tai suojalaitteita ei saa ilman erityistä syytä poistaa tai kytkeä pois päältä. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi huolto- sekä korjaustoimenpiteet. Ja silloinkin niiden pois päältä kytkemiseen tarvitaan esimiehen lupa.

Työntekijän työstä pidättäytyminen (23 §)

Jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, on oikeus pidättäytyä tekemästä kyseistä työtä. Tästä on viipymättä ilmoitettava esimiehelle, jonka on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin työ saattamiseksi turvalliseksi. Kun työ on taas turvallista, on työtä jatkettava.

Kun työturvallisuuslakia noudatetaan ja työntekijöillä on riittävästi työturvallisuusosaamista, päästään yhteisillä työpaikoillakin hyvään lopputulokseen. Ja tietysti erittäin tärkeään rooliin nousee henkilökohtainen asennoituminen työhön. Jokaisen tulisikin miettiä kuinka työn voi suorittaa turvallisesti ilman tapaturmia, sillä meillä kaikilla on oikeus päästä töistä kotiin vähintäänkin yhtä hyvässä kunnossa kuin töihin mentäessä.

Tämän blogikirjoituksen on kirjoittanut Alertumin turvallisuuskouluttaja Ari Tiensuu.

Tutustu työturvallisuuskorttiin

Ota yhteyttä